KOOVEE-legenda Matti Rautiainen täyttää tänään 65-vuotta

KOOVEE-legenda Matti Rautiainen täyttää tänään 65-vuotta

Jääkiekkoleijona, herrasmies sekä todellinen mailavirtuoosi Matti ”Rautsi” Rautiainen täyttää tänään 65-vuotta.

Rautsi on KOOVEEn kasvatti, joka edusti seuraa SM-liigassa viimeiselle 1979-80 kaudelle saakka, jonka jälkeen siirtyi naapuriseura Ilveksen riveihin pelaten aina kauteen 1983-84 saakka. Molemmissa seuroissa Rautsin kaulaan pujotettiin kertaalleen pronssiset mitalit. Kahden välivuoden jälkeen hän palasi vielä yhdeksi kaudeksi Liigaan, tällä kertaa Tapparan riveihin. Kausi 1986-87, samalla koko pelaajaura, päättyi Rautsin osalta mestaruusjuhliin.  Tyylikäs taitoniekka valittiin kerran uransa aikana Liigan Herrasmiespelaajaksi. SM-liigassa (sekä SM-sarjassa) kausia kertyi lopulta 10, joissa hän osoitti tehokkuutensa iskemällä 190 + 211 = 401 pelaamissaan 445 ottelussa.

”Sieltä Nekalan ja Viinikan ulkojäiltä ura lähti aikoinaan liikkeelle. Siellä sai ulkohöntsyissä pelata SM-sarjan pelaajien kanssa aina maajoukkuepelaajia myöten. Heti ekana vuonna 1967 voitettiin E-junioreiden SM-kultaa Raumalla. Siitä oli hyvä jatkaa. KOOVEElla oli hyvä ikäluokka silloin, voitettiin myös B-junioreissa kultaa ja A:ssa tuli hopeaa. Silloin Tappara voitti, vaikka keskinäisissä otteluissa veimmekin Jarkon Maraa ja Leinosen Mikkiä oikein kunnolla. Olin myös mukana poikien maajoukkueissa, joista mm. Matti Hagmanista tuli hyvä ystäväni.”

Liigasta on jäänyt hienot muistot, sain pelata hyvien pelaajien kanssa ja pisteitäkin tuli mukavasti. Harmi, että KOOVEE putosi Liigasta pois, mutta taloudelliset seikat alkoivat määrittää kiekkoilua jo silloin niin paljon. Ilveksessäkin peli luisti, mutta sieltä alkoi nuorempaa pelaajaa tulla siihen tahtiin, ettei mulle oikein ollut enää käyttöä. Enkä halunnut muuallekaan lähteä, sillä olin juuri aloittanut rakentamaan omaa taloa. Olihan niitä kyselyitä tullut aikaisemminkin. Itse asiassa mun piti siirtyä Helsinkiin pelaamaan, kun oli tarkoitus aloittaa liikunnanopettajan opinnot siellä. Menivät kuitenkin siirtämään opiskelun Jyväskylään, johon en halunnut muuttaa.”

”Keskityin siinä rakentamiseen ja töissä käyntiin pari vuotta. Käytiin hyvän ystäväni Järvenpään Pepen kanssa vähän KOOVEEn jäilläkin ja pelaaminen alkoi jälleen tuntumaan mielenkiitoiselta ajatukselta. Tarkoitus oli pelata KOOVEEssa, mutta Ilves pyysi niin suurta karanteenikorvausta, ettei siihen ollut mahdollisuutta. Soitin sitten Korven Ranelle Tapparaan ja hän näytti vihreää valoa. Sanoi, että tule nyt ainakin nuorempia kiusaamaan. Kroppa vaan ei enää oikein kestänyt ja loukkaantumiset hiukan pilasivat tuon kauden, mutta olihan se ura hienoa lopettaa mestaruuteen. Mitali kaikkien kolmen tamperelaisseuran riveissä Liigasta on sellainen juttu, ettei taida muilta löytyä.”

Usein pelaajien katseet vaihtopenkillä kääntyivät Rautsin suuntaan

Rautsi kuului myös Suomen A-maajoukkueen runkopelaajiin uransa aikana. Hän pelasi kahdet MM-kisat ja kertaalleen puki Leijona-paidan päälleen sekä olympialaisiin että Kanada-cupiin. 1976 Innsbruckin olympialaisissa hän onnistui viidesti maalinteossa samassa ottelussa Japania vastaan. Seuraavan kerran saman tempun onnitui tekemään muuan Pavel Bure 22 vuotta myöhemmin.

Rautsi oli tehokas myös Leijonia edustaessaan

Jääkiekkoleijonaksi (#203) hänet aateloitiin 2010 ja KOOVEE teki hänen pelinumerostaan 26 kunnianumeron vuonna 2011. Peliuransa jälkeen Rautsi toimi vielä muutaman kauden Tapparan ja Ilveksen A-nuorten valmentajana sekä yhden kauden KOOVEEn edustusjoukkueen valmennustiimissä Suomi-sarjassa. Tämän jälkeen valmennushommat jatkuivat vielä Mäntässä sekä Lempäälässä.

”Siirryin sitten Tapparan A-nuorten valmentajaksi yhdessä Ahokaisen Sepon kanssa. meillä olikin huipputaitavia pelaajia ja mitaleitakin siinä tuli. Samoin Ilveksen A-nuorten riveissä saatiin mitaleja. Eli mulla on myös A-nuorista mitalit kaikkien kolmen seuran kanssa. Suoritin myös huippuvalmentajatutkinnon, mutta valmennusura jatkui kuitenkin ensin KOOVEEssa ja sieltä Mäntän kautta nostamaan LeKiä ylemmäs. Se raskas matkustaminen bussissa istuen ei kuitenkaan pidemmän päälle kiinnostanut, niin nekin hommat sitten jäivät.”

”Jääkiekkoa kyllä seuraan edelleen, mutta tv:n ja muun median kautta. Hallissa ei tule oikein enää käytyä. Uusitut lonkat eivät oikein tykkää luistelusta, niin on jäänyt ikämieskiekkoilukin aloittamatta. Nyt tarvisi olla jo tarrakiinnitteiset luistimetkin, jos meinaisi ne jalkaan saada. Hieno juttu, että KOOVEE on noussut takaisin Mestikseen. Tampere tarvitsee joukkueen, jossa nuoret pelaajat voivat kehittyä liigapelaajiksi. Hyppäys A-nuorista Liigaan on sen verran raju, että vain harva siihen pystyy.”

Synttärisankari ei päiväänsä mitenkään erikoisesti juhli, vaan aikoo tehdä päivän mittaan pihatöitä ja nauttia kauniista syysilmasta. KOOVEElle hän toivottaa menestystä jatkossakin.

Koko KOOVEE-yhteisö toivottaa Rautsille erittäin hyvää syntymäpäivää!

Tuttu näky SM-liigassa 70-luvulla